Vihdoin pääsee tekemään jotain! (ma 26.9.)

Tätä päivää onkin odotettu! Meillä oli kokonainen päivä pyhitetty uuden tekniikan oppimiselle. En tiedä kyllä mikä itseäni vaivasi, mutta meni ihan kaikki tänään pieleen ja mikään ei onnistunut. Onneksi opettajamme, Ando-sensei, oli hyvin kärsivällinen ja avulias, joten melkein menin häntä kädestä pitäen tämän päivän. Noloo...

Sain aikaiseksi tänään - tai siis Ando-sensei sai aikaiseksi - minulle pakotusvasaran Japanin malliin ja punsselin nunome zogania varten. Opittiin paljon myös samalla hyödyllisiä nippelitietoja kyseisestä tekniikasta. Kirjoitin kaiken vihkooni muistiin, mutta jos olisi äärettömän ahkera, olisi äärettömän hyvä, jos ne kirjoittaisi puhtaaksi opetusmonistemuotoon.

Tulipa hankittua sitten uusia työkaluja. Rahaa paloi niin, että vinkuna vaan kuului, mutta kyllä olen tyytyväinen hankintoihini. Sijoitus tulevaisuuteen!

Kuvassa vasaran pää, varsi, 0,03mm paksua hopealevyä, 0,02mm paksua kultalevyä, punsseleita, sahanteriä, rautalevyjä ja hiomakivi.

Demonstraatio hiuspinnillä siitä, miten rautaa saa karkaistua.

Kotimaskotti.

Huom! Jos jotakuta ihmetyttää, miksi puhun kokoajan rahasta, niin yksi blogini ajatuksista oli olla vähän informatiivisempi (ts. ajattelin, että muiden saattaisi olla ihan mielenkiintoista tietää, miten paljon Japanissa vaihto-opiskelu maksaa ja mihin sitä rahaa oikein menee).